Pelillistäminen ja osaamismerkit organisaation sisällä

Yhtenä ammatillisen opettajankoulutuksen vapaavalintaisena opintojaksona suoritan Some-Ekspertti-koulutusta. Suoritustapanani on kerätä 25 osaamismerkkiä (OpenBadge). Merkkien kerääminen on ollut koukuttavaa. Osan niistä olen voinut hankkia helposti aikaisemman osaamiseni pohjalta, mutta olen valinnut osaamismerkeistä myös sellaisia, jotka vaativat tarkempaa perehtymistä. Yksi sellainen on pelillisyyden osaamismerkki.

Aikaisemmat kokemukseni pelillisyydestä

Jouduin alkuun pinnistelemään, kun pohdin, millaisia kokemuksia minulla on pelillisyydestä entuudestaan. Mieleeni tuli SecondLife, johon tutustuin ensimmäisen kerran opetusteknologian erikoistumisopinnoissa OAMK:ssa keväällä 2008. Seuraavaksi tuli mieleeni erilaiset oppimispelit, joita lapseni pelaavat erityisesti iPadillä. Hyviksi havaitsemistani oppimissovelluksista olen koonnut Pinterest-taulun Tablettisovelluksen lapsille ja lapsenmielisille.

Lisäksi minulla on peruskouluajoilta pari hämärää muistikuvaa, joissa pelasimme oppittavaan aiheeseen liittyviä lautapelejä. Lopulta ymmärsin, että pelillisyytenä voidaan pitää esimerkiksi monia sosiaalisen median ja eri sovellusten toiminnallisuuksia, jotka kannustavat, houkuttavat ja koukuttavat niiden käytössä. Periaatteessa myös kaupallisia bonus- ja pistejärjestelmiä pitää pelillistämisenä. Toisin sanoen pelillisyys ympäröi meitä jo vahvasti.

Ajattelin kuitenkin, etten ole kohdannut työssäni mitään pelillistä. Sitten muistin, että OAKK:n Menestyvä Osaaja -hankkeen (2006-2008) puitteissa  kehitettiin alan ammateista kertova onnenpyöräpeli sekä interaktiivinen oppimisympäristö. Pienen googlettelukierroksen jälkeen ymmärsin, että pelillisyyttä työpaikalla ovat myös monet vähemmän konkreettisesti pelejä tai pelaamista muistuttavat aktiviteetit. Työpaikkojen pelillisyytenä voidaan pitää esimerkiksi tiimipäivien elämän aarrekarttojen työstämistä sekä palavereita, joissa innovoidaan tanssimalla villasukat jaloissa pöydillä. Pelillistämistä on myös henkilöstön työmatkapyöräilyhaasteet ja vastaavat, jolloin pelillistämisen tavoitteena on työntekijöiden hyvinvoinnin tukeminen.

Varsinaisiin työtehtäviin ja niistä suoriutumiseen liittyvää pelillistämistä en sen sijaan muista kohdanneeni. Tulevaisuus korjannee tämän asian. Tämän kirjoituksen lopussa palaan tähän, kunhan olen ensin avannut aiheeseen liittyviä käsitteitä.

Pelillistäminen käsitteenä

Alla Tuija Marstion, Anu Elorinteen ja Sini Granströmin vuoden 2014 ITK:n työpajan diaesitys. He esittelevät siinä kehittämäänsä ohjauksellista lautapeliä, joka on suunnattu erityisesti ammatilliset opintonsa aloittaneille opiskelijoille. He nostavat esiin tärkeitä asioita kuten sen, että vaikka peli itsessään ei opettaisi, niin se voi nostaa esiin kysymyksiä. Peli voi siis toimia myös johdatuksena asiaan, antaa ajateltavaa ja synnyttää keskustelua.

Pelillistäminen (gamification) tarkoittaa peleistä tuttujen dynamiikan ja toiminnallisuuksien tuomista muuhun ympäristöön. Siihen liittyy tavoitteellisuus, kilpailu ja ongelmien ratkaisu, mutta ennen kaikkea myös elämyksellisyys ja miellyttävyys. Näitä on kuvannut tarkemmin Pauliina Kupila ja Jere Majava (Helsingin yliopisto, SulOp-hanke) Prezi-esityksessään Pelillinen oppiminen.

Henkilöstön kouluttamisen ja osaamisen pelillistäminen

Pelillisyys-osaamimerkin tehtävänäni oli ideoida peli omalle alalle. Seuraavaksi esittämäni ajatus tuli mieleeni jo Some-Ekspertti-opintojakson alussa. Olen nimittäin pohtinut, voisiko osaamismerkit toimia organisaation sisällä.

Työssäni oppilaitoksen tietohallinnon asiantuntijana olen havainnut, että uusien tietojärjestelmien ja teknologioiden perehdyttäminen henkilökunnalle on haasteellista. Muutosvastarinta kuuluu asiaan, mutta oman työni näkökulmasta harmittaa, kun tekemiäni ohjeita ja tiedotteita ei lueta tai katsota. Olen tehnyt pitkiä toimintatapaohjeistuksia, ytimekkäitä miniohjeita, julkaissut vinkkejä intranetin blogissa kirjoituksin, kuvin ja videoklipein sekä viritellyt keskustelua keskustelupalstalla. Siitä huolimatta jakamani tieto ja vinkit eivät ole tavoittaneet kuin murto-osan toivotuita vastaanottajista. Henkilöstön voisi sitouttaa suorittamaan osaamismerkkejä ja siten osoittamaan perehtyneensä esimerkiksi työtehtäviinsä liittyvien järjestelmien käyttöön.

Kevyen version organisaation omasta osaamismerkkijärjestelmästä voisi toteuttaa SharePointilla intranetiin. Jokaisen suorittamat osaamismerkit voisivat olla siellä nähtävillä. Tämä kannustaisi työntekijöitä merkkien suorittamiseen, mutta samalla sitä kautta voisi tarkastella ja etsiä tietyn osaamisen hallitsevia kollegoita. Pelillisyyttä tähän voisi tuoda myös kilpailun kautta. Kilpailu voisi olla esimerkiksi tiimien välinen eli organisaatiossa prosentuaalisesti tiettynä aikana eniten osaamismerkkejä suorittanut tiimi palkittaisiin.

Ideana tämä ei ole niin innovatiivinen, etteikö tällainen olisi jo jossain käytössä. Jatkuvasti kehittyvien tietojärjestelmien opiskelu on henkilöstölle kovin raskasta, joten pelillistämisellä siihen voisi tuoda ripauksen jotain erilaista ja ehkä hauskaakin. Tämän voisi myös yhdistää osaamisen jakamiseen ja levittämiseen organisaatiossa, johon sopivasta vertaismentorointimallista olen kirjoittanut aikaisemmin blogissani otsikolla Toimintamalleja tvt:n osaamisen levittämiseen oppilaitoksessa.

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s