Suunnittelemani ja rakentamani verkkokurssit

Ensimmäisen verkkokurssin rakenteen suunnittelin vuonna 2008 kollegani kanssa oppimistehtävänä, kun osallistuimme Palmenian järjestämään aikuiskoulutusorganisaatioille suunnattuun opetusteknologian koulutukseen. Rakensimme verkkokurssin oppilaitoksemme Moodleen. Sen tavoitteena oli toimia kouluttajiemme tutustumis- ja tukipakettina Moodlen käyttöön. Runko oli hyvä, mutta jatkokehittely ja käyttöönotto jäivät puolitiehen. Ajatus henkilökunnalle tarkoitetuista verkkokursseista ja tukipaketeista jäi silti elämään.

Ajatuksesta eteenpäin

Flicker: JD Hancock (CC: Nimeä - BY).
Flickr: JD Hancock (CC: Nimeä – BY).

Oppimisympäristöjen ja oppilaitoksen tietojärjestelmistä pidettiin talon sisäisiä koulutuksia, mutta koskaan kaikki eivät ehtineet tai halunneet koulutuksiin osallistua. Toisaalta koulutukseen osanneetkaan eivät lyhyen koulutuksen jälkeen voineet omaksua järjestelmien kaikkia ominaisuuksia. Aina joku on myös vapaalla työstään tai uusia henkilöitä rekrytoitiin, jolloin perehdytykseen oli alinomainen tarve.

Ehdin tuottaa reilu vuosi sitten ennen kuin jäin äitiyslomalle useammanlaista materiaalia erilaisten tietojärjestelmien käyttöön henkilökunnan kouluttamiseksi, ohjaamiseksi ja tueksi. Esimerkiksi asiakkuudenhallintajärjestelmän käyttöönoton yhteydessä projektiryhmämme laati 100-sivuisen toimintatapaohjeistuksen. Kukaan ei kuitenkaan lue näin pitkiä ohjeita, joten lisäksi teimme tiivistetyt muutaman sivun pituiset pikaohjeet, jotka olivat intranetissämme järjestelmän tukisivulla. Lisäksi jaoin pitämässäni organisaation sisäisessä blogissa vielä tiiviimpiä ohjeita blogikirjoituksin, joissa oli myös kuvia ja videoklippejä sekä esimerkiksi sosiaalisen median palvelulla nimeltä ThingLink luotu kuva käyttöliittymästä selityksineen.

Materiaalien monipuolisuudella monta tavoitetta

Vastaavalla idealla oli muista vastuullani olevista järjestelmistä saatavilla ohjeita intranetimme kautta. Ideani taustalla oli se, että tarjoan materiaalia mahdollisimman monessa muodossa, jotta jokainen löytäisi tarvitsemansa ja mieluiten oppimiselleen mielekkäässä muodossa. Halusin myös tarjota vaihtoehtoja useille puuduttavien ohjeiden opiskeluun muun työn ohessa. Samalla piilotavoitteenani oli saada kouluttajiamme kiinnostumaan koulutusteknologiasta eli antaa esimerkkejä siitä, miten teknologian avulla voi monipuolistuttaa oppimateriaalia.

Paketti- vai tähtimallin verkkokurssi?

Jos laatimieni henkilökunnan ohjaus- ja tukipakettejan ajattelee olleen verkkokursseja, niin muodoltaan ne ovat olleet itseopiskelupaketteja, jotka oli toteutettu niin sanotusti pakettimuodossa. Siitä huolimatta pidän henkilökohtaisesti enemmän nykyaikaisemmasta tavasta koota verkkokurssit ns. tähtimallin perusteella, jossa verkkokurssilla on vain kotipesä, josta kootusti on löydettävissä upotukset, linkit, tms. eri verkkolähteissä sijaitseviin materiaaleihin ja oppimistehtäviin. (Tähtimallista voit lukea Pönkän, Impiön ja Vallivaaran teoksesta Sosiaalisen median opetuskäyttö: oppimisen teoriaa ja kokemuksia DevelOPE-hankkeesta, sivulta 31 alkaen).

Organisaation sisäisten tietojärjestelmien koulutuspaketteja ei ole kuitenkaan tarpeen tai edes mahdollista koota tähtimallin mukaisesti (mm. tietoturvasyistä). Tähtimallin käyttäminen sopisi silti oppilaitoksen henkilökunnan koulutusteknologian ja sosiaalisen median opiskelupaketin koontiin. Kokeilin sellaisen rakentamista kollegani kanssa Open Päivitys -koulutuksen yhteydessä keväällä 2013. Rakensimme wikin, jonne koottiin muutamien aktiivisten kouluttajiemme ja hanketyöntekijöiden toimesta heidän kokemuksiaan sosiaalisen median opetus- ja hankekäytöstä. Wiki on sittemmin poistettu, koska oppilaitokseemme hankittiin oma Purot.net-wiki koulupakettiratkaisuna. Aloin rakentaa sinne tähtimallin suuntaista wikiä juuri ennen äitiyslomalle jäämistäni. Wikin tavoitteena oli toimia:

  1. itseopiskelupakettina Purot.net-wikimme käyttöön
  2. wikinä, jossa henkilökuntamme voisi esitellä ja keskustella kokemuksistaan sosiaalisen median ja koulutusteknologian työkäytöstä (ei vain opetuskäytöstä, vaan myös hanke- ja markkinointikäytöstä)
  3. yleisesti esimerkkinä siitä, mikä wiki on ja miten sitä voi hyödyntää opetuksessa, ohjauksessa ja hanketyössä.

En ehtinyt saattaa tätä ideaani runkoa pidemmälle ennen vapaani alkamista.

Ohjauksen ja tuen tarpeen huomiointi

Järjestelmien itseopiskelupakettien materiaalikeskeisyydestä huolimatta ohjausta ja tukea oli kuitenkin saatavilla ePalveluilta eri tavoin: paketin sisältämien keskustelutoimintojen kautta, mutta toki myös puhelimitse, sähköpostilla ja Lyncillä (organisaation sisäinen pikaviestin, joka mahdollistaa myös videopuhelut ja työpöydän jakamisen). Tarpeen mukaan ohjausta ja tukea varten oli mahdollista saada myös vierihoitoa ja tiimikohtaisia koulutuksia.

Kokonaisuuden kannalta olisi paras, jos esitetyt kysymykset ja vastaukset näkyisivät esimerkiksi intranetin sosiaalisten toimintojen kuten keskustelupalstan tai blogin kommenttien kautta kaikille muillekin. Valitettavan harvoin kukaan uskaltautui ”julkisesti” esittämään intranetissä kysymyksiä ja ajatuksia. Tämä oli ymmärrettävää, koska uusi sosiaalinen intranet ehti olla oppilaitoksessamme käytössä vain vajaan vuoden ennen äitiyslomaani ja uusi sosiaalinen toimintatapa ei ehtinyt juurtua osaksi organisaatiokulttuuria.

Jatkossa?

Palaan työhöni vajaan kolmen kuukauden kuluttua. Tämän takia olen kirjoittanut blogikirjoitukseni lähinnä imperfektissä. Vasta myöhemmin näen, miten asiat ovat kehittyneet poissaolessani sekä mitä pääsen kehittämään ja suunnittelemaan seuraavaksi.

Edellä kuvaamiani itseopiskelupaketteja olen siis koonnut ilman pedagogista pätevyyttä lähinnä ”musta tuntuu” -fiiliksellä. Nyt opiskeltuani lisää olen ymmärtänyt rakentaneeni oppilaitoksemme eri järjestelmistä ja sovelluksista viipaloituja pieniä oppimisaihioita, joista jokainen työyhteisömme jäsen voisi valita työlleen tarpeellisimmat.

oppimisaihiot_

Hienoa olisi suunnitella ja toteuttaa näistä eri järjestelmiä ja sovelluksia koskevista oppimisaihioista sellainen kokonaisuus, josta työyhteisömme jäsenet voisivat osaamismerkkejä suorittamalla koota ikään kuin pelillisesti oman talomme sisäisen osaamispassin. Vastaava idea on käytössä OsaOppi III – Osaamispisteet pelissä -hankkeessa, joka on OPH:n rahoittama pelillinen ammatillisen koulutuksen opetustoimen henkilöstön osaamisen kehittämisohjelma. (Aloittelen sen puitteissa Some-ekspertti-opintojaksoa.)

Pohdin silti, miten paljon organisaation sisäisiin koulutuksiin ja ohjeistuksiin on järkevää panostaa tai onko niissä ylipäätään ajateltava pedagogiikkaa? Vai miten organisaation monien tietojärjestelmien ohjeet kaadetaan henkilökunnan niskaan siten, että se muuttuu heillä tehokkaaksi osaamiseksi ja soveltamiseksi heidän omassa työssään ilman suuria ponnisteluja ja mielekkäästi?

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s